Diabeteksen aiheuttamat kustannukset räjähtävät käsiin

Jos vaan seistään tumput suorina, diabeteksen kustannukset räjähtävät käsiin

Diabeteksen hoidon suomalainen uranuurtaja lääketieteen tohtori Tero Kangas selvitti jo 90-luvun lopulla Helsingin osalta diabeteksen aiheuttamia kustannuksia terveydenhuollolle. Tuo Helsinki-tutkimus on edelleen yksi perusteellisimmista tutkimuksista, joita diabeteksen aiheuttamista kustannuksista on tehty. Tuolloin vuoden 2003 tasolle laskettuna diabeetikkojen hoidon suorat kustannukset olivat 1,019 miljardia euroa, mikä oli 11,1 prosenttia terveydenhuollon kokonaiskustannuksista.

Uusimpien selvitysten mukaan vuonna 2013 diabeteksen osuus terveydenhuollon kokonaiskustannuksista oli suurempi kuin tuo 11 prosenttia. Lisäksi yhteiskunnalle aiheutuviin kustannuksiin tulee vielä lisätä ennenaikaisten eläköitymisten, ennenaikaisten kuolemien ja sairauspäivärahojen aiheuttamat kustannukset tai tulojen menetykset. Nämä kustannusvaikutukset kun laskee yhteen suorien terveydenhuollon kustannusten kanssa, niin diabeteksen aiheuttamat kustannukset kasvavat kaksinkertaisiksi. Vuonna 2014 nämä kokonaiskustannukset olivat yhteensä noin 4,3 miljardia euroa.

Tulevaisuuden kustannusten hahmottamiseen voi käyttää kahta skenaariovaihtoehtoa, maltillisempaa lineaarista ja rajumpaa niin sanottua kauhuskenaariota. Maltillisenkin skenaarion tuloksena päästään vuonna 2024 kokonaiskustannuksiin, jotka ylittävät 7 miljardia euroa. Kauhuskenaarion lopputulemana vuonna 2024 diabeteksen kustannuksista yhteiskunta maksaisi jo lähes 12 miljardia euroa.

Ainoa järkevä mahdollisuus kustannusten nousun hallintaan on tuetun omahoidon nopea levittäminen diabeteksen hoitoketjuihin. Kun diabeetikko itse pystyy tehokkaasti seuraamaan omaa hoitotasapainoaan ja pitämään sitä yllä, kalliiden komplikaatioiden riski vähenee huomattavasti.

Kun diabeetikon apuna on omahoitosovellus ja pilveen jatkuvasti tallentuvat hoitotiedot, potilaan terveystilanne parantuu merkittävästi. Quattro Folia Oy:n, Heinolan ja Siuntion diabetesvastaanottojen kanssa tekemämme palvelun suorituskyvyn arviointitutkimus osoitti tämän tyyppisen omahoidon tason nostamisen suoran vaikutuksen hoitotasapainoon.

Pilottitutkimuksen päättyessä oli todettavissa hypoglykemian riskin selvästi vähentyneen tutkimusjoukon diabeetikoiden keskuudessa. Myös pilotissa mukana olleiden diabeetikkojen pitkäaikaista verensokeritasoa kuvaavan HbA1c laboratorioarvon tasot laskivat. Muu saamamme käyttäjäpalaute on hyvin samansuuntaista tämän tutkimuksen kanssa.

Olemme arvioineet, että tehostetulla omahoidolla saavutetut kumulatiiviset säästöt yhteiskunnalle tästä päivästä vuoteen 2024 mennessä nousevat yli 3 miljardin euron.

Nyt olisi aika koko yhteiskunnan tasolla painaa kaasua, jotta uudet jo tarjolla olevat teknologiset hoitoapuneuvot saadaan mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman laajasti käyttöön.

Yksittäiselle diabeetikolle kyse ei ole enemmästä eikä vähemmästä kuin hänen elämänennusteensa ja elämänlaatunsa parantamisesta.