Jatkuva sensorointi

Sensoroinnin eli jatkuvan glukoosiseurannan avulla opit ymmärtämään kuinka arjen valinnat vaikuttavat hoitotasapainoosi.

Sensorointia voidaan tehdä lyhytjaksoisesti ns. sokkosensorointina, jotta ymmärretään tarkemmin elämäntapoja sekä voidaan sen perusteella tehdä muutoksia hoitoon. Sensorointi voi olla myös pitkäaikaista, jolloin sensoritietojen hyödyntäminen tulee osaksi arkea ja pystyt myös itse seuraamaan edistymistäsi hoidossasi.

Milloin on tarve jatkuvaan glukoosisensorointiin?

Lääkäri arvioi kanssasi jatkuvan glukoosisensoroinnin tarpeen joka muodostuu usein alla olevien seikkojen pohjalta:  

Freestyle-libre.jpg
  • Toistuvat hypoglykemiat tai hypoglykemian pelko
  • Hypoglykemian aistimukset vähentyneet tai hävinneet
  • Epäily yöllisistä hypoglykemioista ja veren glukoosipitoisuuden vaihteluista
  • Epäily aamunkoittoilmiöstä eli tilasta, jossa veren sokeripitoisuus nousee jyrkästi aamuyöllä.
  • Verensokerin vaihtelu voimakasta ja hankalaa
  • HbA1c:n ja omamittausten epäsuhta
  • Huono hoitotasapaino
  • Diabeteksen hoitomuodon vaihdokset (mm. siirrytään monipistohoidosta insuliinipumppuhoitoon, vaihdetaan insuliinilaatuja)
  • Insuliiniannoksen ja hiilihydraattimäärien yhteensovittaminen
  • Diabeteksen hoito raskauden aikana tai siinä vaiheessa, kun raskautta suunnitellaan
  • Runsaasti liikuntaa harrastavan diabeetikon insuliinihoidon optimointi
  • Hoitomotivaation lisääminen nuorella, joka ei mittaa veren glukoosiarvojaan.
  • Ajokorttiasiat

 

Ole yhteydessä mikäli koet tarvitsevasi jatkuvaa tai lyhytaikaista sensorointia hoitosi tueksi, autamme mielellämme!